Pikaohje villiyrtteihin

Villiyrtit ovat ilmaista superfoodia, joten niitä todellakin kannattaa kerätä! Tässä pikaohjeessa opit tunnistamaan kolme parasta villiyrttiä; nokkosen, vuohenputken ja maitohorsman. Kaikki ne ovat parhaimmillaan keväällä, joten kannattaa pitää silmiä auki kun liikkuu luonnossa. Älä kerää mitään teiden tai polkujen varsilta vaan yritä löytää mahdollisimman puhdas keruupaikka. Älä myöskään kerää mitään mistä et ole varma, opettele tunnistamaan villiyrtit hyvin.


Nokkonen





Tunnistaminen: Nokkosen tunnistaminen on helppoa ja sen voi sekoittaa vain valkopeippiin joka on nuorena hyvin samannäköinen kuin nokkonen. Valkopeippi ei ole myrkyllinen, joten et kuole jos vahingossa sitä keräät, sen ravintoarvot eivät kuitenkaan vastaa nokkosen ravintoarvoja. Jos löytämässäsi nokkosessa kasvaa valkoisia kukkia, se ei ole nokkonen vaan valkopeippi ;). Ajan kanssa opit tunnistamaan kaukaakin kumpi on kumpi, mutta paras tuntomerkki on, että valkopeipissä ei ole poltinkarvoja, se ei siis polta kuten nokkonen.


Nokkonen sisältää enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini, 7 kertaa enemmän rautaa kuin pinaatti, enemmän kalsiumia kuin maito ja enemmän piitä kuin lehtikaali.

Lisäksi siinä on mangaania, sinkkiä, seleeniä, kaliumia ja magnesiumia, A, E, K1 ja B-vitamiineja sekä runsaasti lehtivihreää ja aminohappoja. Nokkosen siemenet sisältävät kaikkia ihmisen tarvitsemia rasvahappoja sekä runsaasti E-vitamiinia.

Nokkonen puhdistaa verta, lisää virtsaneritystä (eli munuaisten toimintaa), vähentää anemiaa, laskee verenpainetta ja verensokeria, edistää suoliston toimintaa ja pintaverenkiertoa, auttaa yliherkkyysreaktioissa ja poistaa raskasmetalleja.


Keruu: Hanskat kannattaa olla kädessä, muuten polttaa. Napsaise saksilla nokkosenlatva kyytiin. Älä poimi polkujen varsilta, jottet saa kaupanpäälle koiranpissa cocktailia. Nokkosta ei suositella kerättäväksi kovin rehevistä kasvupaikoista, esim. navetan lähettyviltä.


Käyttö: Nokkosesta käytetään nuorien versojen kärjet ja nuoret lehdet. Versot korjataan kun ne ovat n.20cm. Nokkospuskat kannattaa kaataa pari kertaa kesässä, nokkonen alkaa versoa uudestaan ja säännöllinen sadonkorjuu pitää nokkosviljelmän hyvälaatuisena.

Nuoria lehtiä ei tarvitse ryöpätä, mutta ne kannattaa huuhdella. Ryöppäykseen riittää huuhtelu tai käväisy kiehuvassa vedessä.

Nokkosta voi käyttää tuoreena pinaatin tavoin tai kuivata sitä keittiöpyyhkeiden päällä saunan lauteilla tai alle 40asteisessa uunissa. Kuivatun nokkosen voi sitten surauttaa blenderissä viherjauheeksi.

Loppukesästä nokkonen alkaa tuotta siemeniä jotka ovat erinomaisia myös ja ne kannattaa ottaa talteen ja käyttää esim.leivonnassa.


Satokausi: etelässä huhti-toukokuu, pohjoisessa touko-kesäkuu


Nokkosreseptejä

Vegaaninen nokkospaneer

Gluteenittomat nokkosvohvelit

Nokkoshernepihvit




Vuohenputki



Tunnistaminen: Vuohenputken tunnistaa parhaiten ja helpoiten siitä, että vuohenputken lehdet ovat kahteen kertaan kolmisormiset. Tämä tarkoittaa sitä, että lehti jakautuu kolmeen osaan, joista kukin jakaantuu kolmeen lehdykkään.  Tämän lisäksi varressa on tunnnistettava v-muotoinen ura, jonka voit tuntea kynnelläsi. Vuohenputki myös kasvaa tiheänä mattona pihoilla ja ojanpientareilla. Vuohenputkea todennäköisesti kasvaa myös pihallasi.


Eniten vuohenputkea muistuttava on ehkä yleisenä kasvava vaaraton karhunputki(Angelica sylvestris). Karhunputki kasvaa yksittäin, varressa on tavallisesti punertavaa väriä, alimmat lehdet ovat yleensä kolmeen kertaan parilehdykkäiset, kukinto on valkoinen tai punertava ja pikkusarjat ovat suojuslehdelliset. (lähde: arktiset aromit)


Vuohenputken voi myös sekoittaa sen myrkyllisiin "näköiskasveihin" hukanputkeen, myrkkykatkoon ja myrkkykeisoon. Niiden lehdet ovat kuitenkin aivan erilaiset; sahalaitaisia, eivätkä ne jakaudu 3x3 osaan. Kukinnot tosin saattavat näyttää samoilta.


Vuohenputki kasvaa mattoina

Keruu: Vuohenputki on parasta keväällä kun se on vielä pieni. Isona vuohenputki maistuu puiselta.


Käyttö: Vuohenputken makua voisi kuvailla persiljaiseksi, pähkinäiseksi, hernemäiseki. Eniten se kuitenkin muistuttaa kesäporkkanaa. Vuohenputki sopii sellaisenaan salaatteihin, smoothieen tai pestoon. Sitä voi kuivata kuten nokkostakin ja tehdä siitä viherjauhetta. Vuohenputkea voi myös pakastaa.


Satokausi: Kevät


Katso Vuohenputkipeston resepti täältä!


Maitohorsma



kuva: wikipedia


Kaikki tuntenevat rentun ruusun eli maitohorsman. Harva taitaa kuitenkaan tietää että se on syötävä?

Maitohorsma on parhaimmillaan keväällä kun se on pieni ja muistuttaa parsaa, mutta myös kukkia voi syödä ja käyttää vaikka jälkiruuissa.


Maitohorsma keväällä.


Tunnistaminen: Kukkivan maitohorsman tunnistanee jokainen, mutta nuorena sitä ei välttämättä hoksaa samaksi. Nuori horsma töröttää puna-vihreänä palmun lailla. Yläosa jakautuu ohuisiin lehtiin.


Horsma sisältää: Erityisesti maitohorsman lehdissä on paljon betakaroteenia, kivennäisaineita, ravintokuitua, fosforia, riboflaviinia, C- ja A-vitamiinia.


Käyttö: Maitohorsman latvaosat ja ylälehdet ovat mainioita salaatin seassa ja sellaisenaan lähes kaikessa. Pieniä versoja voit käyttää parsan tapaan pannulla öljyssä tai voissa paistaen.

Kukkia voi käyttää koristeena tai lisättynä veteen antamaan makua. Horsmaa voi kuivata ja pakastaa.


Kaikki villiyrttireseptit löydät täältä!

osta omaksesi!

Parantavaruoka kesäherkut e-kirja

Parantavaruoka kesäherkut e-kirja

24,99 €Normaali hinta10,00 €Alehinta

Reseptisuunnitelija, Kokki ja FLT Ravintoneuvoja. Sanna on kiinnostunut erityisesti ruuan parantavista ominaisuuksista, valkosokerittomasta ja vehnättömästä ruuanlaitosta ja kasvisten piilottelusta smoothieihin ja jälkiruokiin :D!

Ota yhteyttä

parantavaruoka @ gmail.com

Sanna Hiltunen

suosituimmat

reseptit

suklaakakku-3.jpg
juurespata-9.jpg

Juurespata linsseillä

Banaani-omenaleipä-10.jpg
puhtibanneri.png
mainosbanneri.jpeg

Maistuisiko jälkiruoka?

t.jpeg
kitchentimebanneri.jpeg

viimeisimmät

  • Instagram
  • Facebook
  • Pinterest